Yksi pieni rasti

Viikonlopun missiona oli käydä juomassa olut Dublinin korkeimmassa (siis korkeimmalla sijaitsevassa) pubissa, sekä muutenkin käydä ihmettelemässä Dublinin etelä puolella kohoavia vuoria. Lauantaina satoi sitten vettä ensimmäistä kertaa moneen viikkoon joten vuorille meno siirtyi sunnuntaille. Sunnuntai aamuna auringon paistaessa olikin sitten aika lähteä matkaan.

Vuorille pääsee helpoiten suuntaamalla Dublinia kiertävälle M50 moottoritielle ja ajamalla sitä southboundiin Sandyfordin liittymälle josta edelleen ylös vuorille - ja kutakuinkin tällainen oli myös meidänkin reittimme. Irlannin korkeimman pubin eli Johnny Fox’s pubin sivuilla on muuten hyvät kartat. Vähän matkaa vuorille ajettua pääseekin kunnon Irlantilaiselle maaseudulle. Me ajeltiin lenkkejä pikkuteitä pitkin, mikä oli varsin hauskaa, kun näki hienoja vuorimaisemia ja Irlantilaista maaseutua. Suosittelin, jos vuorilla päin sattuu liikkumaan.

Jonkun aikaa ajeltuamme rupesi tekemään mieli kiivetä jalan vähän korkeammalle ja törmäsimmekin sopivasti Wicklow way vaellusreitille. Eipä siis muuta kuin auto parikkiin ja kipuamaan. Ei voi kuin sanoa, että maisemat oli kerrassaan mahtavat vuoren päälle kiivetessä. Mutta turhaanpa minä maisemia sanoin kuvailemaan, kun on kuviakin.

Ihan huipulle asti ei ehditty kun kävi sitten perinteiset eli alkoi satamaan vettä. Tuli taas todettua, että sade tulee todella nopeasti. Kun lähdettiin kiipeämään paistoi aurinko vielä lähes pilvettömältä taivaalta. Sade olisi ollut vain kuuro, mutta sen verran se kuitenkin kasteli, että lähdettiin sitten tarkastamaan Johnny Fox’s pub. Johnny Fox on juuri sellainen paikka, kuin voisi oikean irkkupubin kuvitellakkin olevan. Ainoa vain, että paikassa on vähän turistihinnat ja suurin osa ruuista on kalaa tai muita mereneläviä. No muutakin löytyy ja ruoka on ihan hyvää, mutta taidan tyytyä ensi kerralla olueen. Oltiin muuten paikalla heti avaamisen jälkeen ja reilu puolituntia myöhemmin paikka olikin täynnä. Iltaisin kuulemma täytyy olla aina pöytävaraus.

Aika päivitellä Wordpress uudempaan versioon, mikä saattaa aiheuttaa toimimattomuutta.

Lisäys 13:05: Nyt on Wordpress päivitetty versioon 2.0.4. Mitään näkyvää päivitys ei tuo, mutta onpahan nyt ajantasalla. Kaiken pitäisi nyt taas toimia, mutta päivitettäessä on tietysti aina se riski, että jotain menee rikki. No, pitää korjailla sitä mukaa kun vikoja löytyy.

Lienee aika viimein lunastaa lupaus kirjoittaa jotain Irlantilaisesta yhteiskunnasta. Olen tässä pitkään pohtinut, että mitä siitä osaisi kirjoittaa enkä kyllä ole vieläkään irlantilaisten syvintä olemusta onnistunut ymmärtämään. Ei sillä että täysin ymmärtäisin myöskään, mitä yhteiskunnalla tässä yhteydessä haetaan, on sen verran laaja termi. Niinpä ajattelinkin jatkaa tutulla linjalla eli kirjoittaa vain kokemuksista ja näkemyksistä, joita Irlannissa asuessa on syntynyt. Tai Dublinissa, koko Irlannin alueelle ei voi välttämättä yleistää, kun Dublinin ulkopuolella on tullut vierailtua vain satunnaisesti.

Havainto 1: Irlantilaiset on kohtuullisen sisäänpäin lämpiävää porukka ja heihin ei ole kovin helppoa tutustua. Tämä havainto tehtiin porukalla jo melkein heti kun Irlantiin tultiin, eikä tämä ole juuri muuttunut. Pubeissa on tullut jututettu mm. skotteja, brittejä, ruotsalaisia ja yhtä egyptiläistäkin, mutta irkkujen en muista tulleen juttusille. Tässä suhteessa siis hyvin samanlaista kansaa kuin suomalaisetkin, jotka ei myöskään ole tunnettuja ulospäin suuntautuneisuudetaan ja avoimmuudesta. Tätä havaintoa vahvisti taannoin Samuli, joka oli meillä vierailulla ja pyöri mm. paikallisissa opiskelija bileissä. Ehkäpä irkkuihin tutustumisen kannalta olisi parempi olla opiskelijana vaihdossa, kuin töissä Irlannissa. Töissä ollessa tulee herkästi vietettyä paljon aikaa muiden suomalaisten kanssa.

Havainto 2: Irkut on innokkaita lisääntymään ja vieläpä hyvin nuorena. En osaa sanoa mikä tämän taustalla on, mutta vasta ikään luin jostain, että irlantilaiset saa väkilukuun suhteutettuna eniten lapsia euroopassa. Tämä on kyllä helppo uskoa, kun vain kävelee ostoskeskuksessa, jossa tulee jatkuvasti vastaan joko raskaana olevia tai lasten vaunuja työntäviä naisia. Tarjoaisiko valtio sitten hyvät edut lapsi perheille tai jotain.

Havainto 3: Pikaruoka ravintoloiden tai esimerkiksi Lidlin kassoilla ei näe koskaan irlantilaisia. Suurin osa näiden myyjistä on joko kiinasta (tai yleensäkkin aasiasta), venäjältä tai puolasta. Muutenkin nuorempia ihmisiä harvemmin bongaa myyjän hommista. Luulisi, että mm. opiskelijat tekisi osa-aika töitä mäkkäreissä ja burger kingeissä. Selitykseksi en keksi kuin sen, että vanhemmat joko tienaa niin hyvin että lapsilla ei ole tarvetta työskennellä tai sitten alhainen työttömyys prosentti takaa sen, että irkkunuorille riittää parempiakin töitä. Jännä ilmiö kuitenkin, joskin Dublinin ulkopuolella tilanne taitaa olla vähän toinen.

Havainto 4: Pubit on Irlantilaisen elämän tyylin keskus ja kuten yleensä ajatellaan, olohuoneen jatko. Irkuilla on tapana mennä pubiin huomattavasti useammin kuin vain perjantaisin. Toiset käy pubissa joka päivä ja juovat vieläpä useita pintteja Guinnessiä - ja menevät vielä seuraavana päivänä töihin. Joskin ei ole tavatonta, että irlantilaiset on sairaslomallakin kovan krapulan takia.

Havainto 5: Irlantilaiset on melko kiireetöntä ja välinpitämäntöntä kansaa. Kiireetön tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että mikään tapahtuu harvoin ajoissa. Kaikki on yleensä enemmän ja vähemmän myöhässä. Välinpitämättömyys näkyy hyvin ympäristössä, kun kukaan ei välitä miltä ympäristö näyttää. Roskia syydetään ympäriinsä ihan huoletta ja rakennukset saavat homehtua ja rapistua ilman että kukaan tekee mitään. Dublinin bussit on hyvä esimerkki näistä: periaatteessa busseja keskustaan pitäisi mennä parhaimmillaan 5 minuutin välein. Todellisuudessa bussia saattaa saada odottaa puolikin tuntia ja sitten saattaakin tulla kolme bussia kerralla. Ja linja-autohan ei Irlannissa aina välttämättä aja samaa reittiä joka kerta. Parhaimmillaan samalla bussilla voi olla eri reitti joka päivä.

Havainto 6: Irlanilaiset syövät paljon ja eivät kovin terveellisesti. Kohtuullista naurua ja ihmettelyä aiheutta irlantilainen ruokaympyrä, josta löytyi mm. hampurilaisia ja sipsiä. Muutenkin vihannesten osuus oli huomattavasti pienempi kuin suomalaisessa vastineessa. Yksi asia mitä on monesti tullut ihmeteltyä on järkyttävät ruoka määrät, mitä irkkuperheet ostavat. Usein perheen päät työntävät ylipursuavan täysiä ostoskärryjä kassalle - ja parhaimmillaan kaksia. Ja olenkohan jo maininnut, että kassatädit on yleensä tehottomuuden huippuja, joten kassalla saa kulumaan aikaa.

Havainto 7: Irlantilaiset tykkää jonottamisesta ja asioiden hoitamisesta hankalasti. Tämä nyt ei varmaan sen kummempia kommenteja kaipaa, lukekaa vaikka vanhoja tarinoita mm. pankissa asioimisesta.

Irlantiin tulon jälkeen on tullut enemmän ja vähemmän ihmeteltyä sitä, miten jotkin asiat tuntuu olevan täällä hankalampia. PPS-numeron saamiseksi vaaditaan jos jonkinmoista todistusta, pankkitilin avaaminen vaatii ajanvaraamisen ja läjän papereita, vuokranantajat tarkastaa taustat, eikä hyväksy käteistä ja niin edelleen, näin muutamia asioita mainitakseni. Toisilla vaikeudet on olleet pienempiä, toisilla isompia.

Saadakseen asioihin vähän näkökulmaa, lueskelin vähän juttuja siitä, miltä tuntuu muuttaa Suomeen - ulkomaalaisen näkökulmasta.  Ehkä yksi negatiivisimmistä on amerikkalainen, joka on muutanut Suomeen. Ei oikein amerikkalaiselle Suomalainen hyvinvointi yhteiskunta “ilmaisine” terveydenhoitoineen ja tukineen ollut avautunut, mutta valitettavaa löytyi kyllä ilmastoinnin puutteesta sekä hyttysistäkin. No, tuki- ja terveydenhuoltojärjestelmiä voi kyllä välillä ihmetellä suomalaisetkin. Jos Suomi on jenkille  noinkova pala, niin mitähän olisi käynyt jos hän olisi muuttanut Irlantiin. Tuskinpa olisi ollut ainakaan helpompaa.
Löysin myös yhden blogin, jossa oli Suomeen muuttanut irkku kirjoitteli mm. kokemuksiaan Suomesta. Hän oli viihtynyt ilmeisen hyvin Suomessa, mutta valitteli kuitenkin kalliita hintoja (varsinkin olut, josta muuten Suomessa asuva hollantilainen on kirjoitellut), pieniä palkkoja sekä töiden saamisen hankaluutta. Töiden saaminen ulkomaalaisena näyttäisikin olevan Suomessa erityisen hankalaa. Samaan tulokseen oli tullut mm. asiaa testanneet Puolalaiset. Tämän asian suhteen Irlannissa tehdään selkeästi jotain paremmin - työttömyys on muutamia prosentteja ja maassa on töissä valtava määrä ulkomaalaisia. Töiden löytämisen vaikeuden ovat huomanneet myös monet muut, kuten voi todeta lukemalla Finland forumia. Finland forum onkin hyvä paikka lukea ulkomaalaisten tarinoita Suomesta. Voi todeta, että ei se muuttaminen Suomeenkaan välttämättä ole niin helppoa ulkkarista, vaikka natiivina asiat on Suomessa paljon helpompia kuin esimerkiksi Irlannissa.

Loppuun vielä kysymys, että tietääkö joku enemmänkin blogeja, joissa irkut kirjoittaisi Suomessa asumisesta tai Suomesta yleensä. Olisi ihan mielenkiintoista lukea.

Viime viikonloppuna vuokrattiin auto ja autoiltiin Dublinista Corkkiin. Irlannin liikennettä jo jonkin aikaa vierestä seuranneena otettiin autoon muutan euron enemmän maksanut nolla omavastuu vakuutus.

Irkku-auton ratin taakse kiipeäminen olikin sitten varsin mielenkiintoinen kokemus. Vääränpuoleinen liikenne on vielä pientä siihen verratuna, että autossa istuu väärällä puolella. Alkuun auton ojanpuoleisen (eli vasemman) reunan hahmottaminen oli vähän hankalaa. Siihenkin vielä tottui, mutta vaihteiden vaihtaminen vasemmalla kädellä ei ole millään tapaa luontevaa. Kyllähän niinkin ajamaan pystyy ihan hyvin, mutta ei se hauskaa ole. Yllättävän hyvin autolla ajo väärän puolisessa liikenteessäkin sujui.

Liikenne täällä onkin sitten oma lukunsa. Dublinista pääsee ulos hyvää moottoritietä pitkin varsin sujuvasti ja maantietkin on vielä suht hyvässä kunnossa, mitä nyt ihan tajuttoman kapeita. Kaikilla maanteillä on myös 100 km/h rajoitus - samoilla teillä ajeltaisiin Suomessa melko varmasti maksimissaan 80 km/h - tiet kun on sen verran kapeita, että kuorma-autot mahtuvat vaivoin yhdelle kaistalle ja mutkissa ne tuppaa lainaamaan vähän naapurinkin kaistaa. Joka tapauksessa liikenne sujuu maanteillä suhteellisen hyvin - niin pitkään kun tulee johonkin kaupunkiin. Täällä ei nimittäin juurikaan tunnuta tuntevan käsitettä ohiajotie. Ja yleensä liikenne on vielä ohjattu kaupungin kapeimman yksisuuntaisen kadun läpi. Voitte arvata minkälaiset ruuhkat tulee, kun nelikaistainen moottoritie ohjataan menemään kaupungin läpi. Kannattaa siis varata aikaa.

Irlanti Dublinin ulkopuolella on vähän erilaista - ainakin huomattavasti siistimpää. Etelässä löytyy muutamia varsin mukavia kaupunkeja, mm. Waterford näytti hienolta. Myös Cork oli mukava kaupunki, aikaa siellä olemiseen vaan jäi liian vähän. Milloinhan keksitään kolmepäiväiset viikonloput. Takaisin tullessa kierrettiin vielä Kilkennyyn. Kiemurtelu pikkuteitä pitkin olikin varsin nautinnollista. Jonkin vuoriston läpi ajaessa vastaan tuli vielä “Hairpin left 150m”, ja vastaan tulikin kunnon 180 asteen neulansilmä. Olisi mukavaa päästä ajelemaan jonnekkin oikeaan vuoristoon, missä riittäisi neulansilmä mutkia toinen toisen perään.

Ratti väärällä puolella - ei kannata ihmetellä, jos ihmiset Irlannissa ei käytä vilkkua, on nimittäin kohtuu hankalaa vaihtaa samalla kädellä vaihdetta ja samaan aikaan laittaa vilkku päälle.

Tässä tie on vielä harvinaisen leveää, paljon kapeampiakin tietä löytyy.

Titanicin viimeinen satama Cobh Corkin kupeessa.

 Corkin pääostoskatu.

Kuten Dublinissa, myös Corkin läpi virtaa joki. Taisi olla Lee nimeltään.

Tyypillistä irkkulaista maalaismaisemaa. Tätä riittää.

Irkuilla on selkeästi jonkin sortin fetissi liikenneympyröitä kohtaan. Maanteillä on muuten liikenneympyröissäkin satasen rajoitus, mutta ihan niin kovaa ei niistä uskaltanut ajaa läpi.

Kuten näkyy, niin tuli taas inspiraatio puuhastella blogin ulkoasun parissa. Tästä tuloksena nyt näkyvä ulkoasu, joka miellyttää ainakin omaa silmää huomattavasti edellistä enemmän. Yllä näkyvä kuva on muuten otettu viime viikonlopun Corkin reissulla, josta ehkäpä voisin jossain vaiheessa kirjoittaa muutaman sanan. Autoilu Irlannissa kun oli varsin mielenkiintoinen kokemus.

Sitä odotellessa tyylinäyte siitä, miten Irlannissa pestään ikkunat ulkopuolelta.

Mies pesi ikkunoita pitkän jatkovarren kanssa ja minunhan piti tietenkin tästä ottaa kuva. Taas oli kännykkäkamerast höytyä. Muuten noita olisikin hankalaa pestä, ikkunat kun avautuvat täällä aina ulospäin…

Aloin jo joskus aiemmin miettimään, että voisin kirjoittaa jotain Irlannin taloudesta. Asia kuitenkin jäi - palatakseen jälleen mieleen, kun viikonloppuna auton radiossa kerrottiin irlantilaisten ihmisten taloudesta ja varsinkin talous vaikeuksista. Kuten olen jo aikaisemminkin kirjoitellut, polttaa irlantilaiset rahaa kohtuu huoletta, ainakin mitä heidän ostokäyttäytymistä on tullut sivusta seurattua. Samaa kertoo myös se, että kuun alussa shoppareilla on täydempää kuin kuun lopussa, mikä kertoo siitä, että palkat on kuun lopussa jo poltettu.

Irlannin talouskasvuhan alkoi vuosituhannen vaihteen tietämillä, kun pitkän taloudellisen rämpimisen jälkeen päätettiin tehdä peliliikkeitä ja Irlanti pudottikin yritysveroa, ei nollaan, kuten yleisesti luullaan, mutta lähelle. Tämän seurauksena ulkomaalaiset (etenkin teknologia) yritykset alkoivat investoida Irlantiin, mikä vauhditti talouskasvua ja laski työttömyyttä. Tähän asti talous onkin kasvanut, ja saanut ihmiset vähän unohtamaan talouden realiteetit - elämään yli varojensa ja velkaantumaan. Mm. autokanta on täällä tästä syystä erittäin uutta - kun naapurillakin, niin miksei minullakin. Yli varojen elämisestä kertoo myös se, että asuntojen hinnat on viimeiseen kymmeneen vuoteen noussut 270%! Eipä ihme, että sekä pankit, että hallitus on kehottanut kansaa säästämään ainakin kokoajan, kun minä olen Irlannissa ollut. Säästäminen lienee kuitenkin vielä toistaiseksi aika tuntematon käsite Irlantilaisille, kun laina on vielä suht halpaa. Asuntolainan korko huitelee Irlannissa käsittääkseni neljän ja puolen prosentin paikkeilla. Loputtomiin talouden kasvu ei voi jatkua nykyisellään ja vaikeuksia on varmasti odotettavissa.
Verkkouutisista löytyy vähän vanha, mutta mielenkiintoinen artikkeli Irlannin taloudesta kiinnostuneille. Toinen aiheeseen liittyvä raportti löytyy Ulkoministeriön Kauppapoliittisesta julkaisusta. Tuossa raportissa muuten kirjoitetaan, että Irlanti olisi euro-alueen kallein maa, mitä en kokemuksieni perusteella välttämättä allekirjoittasi. Vaikka väite voi kyseisillä mittareilla pitääkkin paikkansa, omakohtaisen kokemuksien perusteella sanoisin, että elämä Irlannissa ei ole juurikaan kalliimpaa kuin Suomessakaan, kunhan oppii tietämään mistä mitäkin kannattaa ostaa. Asuminen toki on asuntojen hintakuplasta johtuen - varsinkin laatuun nähden - todella kallista.

Taas on viikko kiirehtinyt jo puoleen ihan huomaamatta. Täällä on taas vaihteeksi vähän lämpimämpää - oikeastaan tuskaisen kuuma. Hyvät kesäloma säät siis. Heinäkuu tuntuisi olevan suosittu lomakuu täällä Irlannissa, ainakin päätellen siitä, että liikenne tuntuu aamuisin olevan vähän normaalia hiljaisempaa. Työmatkan varrella olevalla tietyömaallakaan ei ole näkynyt työmiehiä koko viikolla. Kaiken lisäksi shopparilla oli tänään alennusmyynneistä huolimatta normaalia väljempää, mikä kertonee siitä, että Dublinilaiset on jättänyt kaupungin pölyt taakseen ja lähteneet maaseudulle. Itsellä vähän saman suuntaiset suunnitelmat, mutta vasta lauantaina. Silloin tosin tuskin on enää yhtä lämmintä…
Tuli tuossa alkuviikosta vastaan sen verran mielenkiintoinen blogi, että pitää ihan mainita tuosta täälläkin. On the road 2006 on vähän erilainen matkablogi, kannattaa lukea alusta lähtien.

Eilen käytiin ensimmäistä kertaa kiertelemässä sekä Trinity Collagella että Länsi-Dublinissa, mistä löytyikin varsin erilaisia paikkoja muuhun Dubliniin verrattuna. Tässä muutamia kuvia eilisen kuva saaliista.

Alkuun parit kuvat Trinity Collagelta…

…Ja loput kuvat on Liffeyn varrelta, Dublinin länsi reunalta

Länsi-Dublin Liffeyn varrella on muuhun kaupunkiin verrattuna aika erilainen alue. Rakennukset on uusia ja korkeita, ja muutenkin alue tuntui paljon siistimmältä - ja kalliimmalta.

Tuli tuossa vähän aikaa sitten netissä vastaan linkki WikiMapiaan, jonka sitten bookmarkkasin. Kyseessä on Googlen karttapalvelua hyödyntävä palvelu, johon käyttäjät voi wiki-tyyppisesti merkitä paikkoja. Mm. Dublinin alueelta löytyy hyvinkin paikkoja merkittynä. Lisäksi paikoille voi kirjoittaa kuvaukset. Varsinkin ennen jonnekkin matkustamista on ihan kiva aina katsella karttoja alueesta, johon WikiMapia tuo vielä lisää mielenkiintoa.